Vanhojen vaatteiden kohdalla yksi neuvo on pitänyt pintansa pitkään: ehjää vaatetta ei kannata heittää pois. Periaate on edelleen hyvä, mutta nykyisessä vaatepaljoudessa se ei vielä vastaa vaikeampaan kysymykseen. Mitä vaatteelle sitten pitäisi tehdä?
Kaikella käyttökelpoisella vaatteella ei ole kysyntää second hand -markkinoilla. Tavallisia paitoja, housuja, neuleita ja muita käyttövaatteita on tarjolla valtavasti, usein muutamalla eurolla. Vaatteen alkuperäinen hinta puolestaan kertoo yllättävän vähän siitä, haluaako joku ostaa sen käytettynä.
Siksi vanhaa vaatekaappia läpikäydessä kannattaa erottaa toisistaan kaksi asiaa: onko vaate vielä käyttökelpoinen ja onko sillä jälleenmyyntiarvoa?
Hyväkuntoinen ja haluttu vaate kannattaa usein myydä. Käyttökelpoiselle mutta vähäarvoiselle vaatteelle lahjoittaminen voi olla järkevämpi reitti. Pieni vika voi puolestaan olla korjattavissa – mutta korjaaminenkaan ei aina ole taloudellisesti järkevää, jos vaatteesta ollaan joka tapauksessa luopumassa.
Ja vasta kun käyttöä, korjaamista, myymistä tai lahjoittamista ei enää löydy, tullaan varsinaiseen tekstiilikierrätykseen ja lopulta jätteeseen.
Second hand -markkinalla vaatteen arvo syntyy lopulta samasta asiasta kuin muillakin markkinoilla: jonkun täytyy haluta ostaa se.
Tunnettu tai muuten kiinnostava merkki auttaa, mutta pelkkä brändi ei ratkaise asiaa. Malli, materiaali, kunto, koko, ajankohtaisuus ja vaatteen yleinen kiinnostavuus vaikuttavat siihen, löytyykö ostaja ja millä hinnalla.
Toisessa ääripäässä ovat tavalliset, paljon käytetyt perusvaatteet, joita on jo valmiiksi valtavasti tarjolla. Muutaman euron paidankin voi myydä Vintedissä, Torissa tai kirpputorilla, mutta silloin myymisen taloudellinen mielekkyys alkaa riippua siitä, kuinka paljon omalle ajalle antaa arvoa.
Vaatteen kuvaamiseen, mittaamiseen, ilmoituksen tekemiseen, viesteihin vastaamiseen, mahdolliseen pakkaamiseen ja lähettämiseen voi kulua yllättävän paljon aikaa suhteessa muutaman euron myyntihintaan.
Halpojen vaatteiden myymisessä ei tietenkään ole mitään väärää. Ostajan löytäminen vaatteelle on erinomainen lopputulos. Sitä kannattaa kuitenkin tehdä tietoisena siitä, että aivan halvimpien vaatteiden myynti on helposti enemmän harrastus kuin tapa tienata rahaa.
Jos vaatteilla on selvästi jälleenmyyntiarvoa mutta niiden myymiseen ei halua käyttää omaa aikaa, yksi vaihtoehto on myyntipalvelu.
Vaatekaapin myyntipalvelu on tarkoitettu vaatteille, joista joku toinen on valmis maksamaan second hand -markkinalla. Niiden ei tarvitse olla luksusta: olennaisempaa on, että tuotteella on riittävästi jälleenmyyntiarvoa suhteessa sen myymiseen tarvittavaan työhön.
Myyntipalvelussa tuotteiden kuvaaminen, hinnoittelu, listaaminen, säilyttäminen, myynti ja toimitukset siirtyvät palvelun hoidettaviksi. Se sopii siten eri tilanteeseen kuin muutaman euron käyttövaatteiden omatoiminen myynti.
Kokonaisen vaatekaapin kohdalla yksittäisten tuotteiden arvioimisesta voi tulla oma projektinsa.
Yksi vaate kannattaa myydä, toinen lahjoittaa ja kolmas ehkä kierrättää. Joidenkin kohdalla vastaus ei selviä ennen kuin vaatteen kunto ja realistinen jälleenmyyntiarvo on arvioitu.
Tätä varten Vaatekaapilla on Kierto-palvelu, johon vaatteita ei tarvitse esikarsia samalla tavalla kuin myyntipalveluun.
Kierto-palvelussa Vaatekaappi ottaa erän käsiteltäväksi kokonaisuutena. Emme sitoudu myymään kaikkia tuotteita, vaan myymme ne vaatteet, joille se on järkevää, ja huolehdimme loput eteenpäin niiden kunnon ja käyttökelpoisuuden mukaan.
Ajatus on yksinkertainen: vaatekaapin omistajan ei tarvitse itse ratkaista jokaisen vaatteen seuraavaa osoitetta.
Rikkinäisen vaatteen kohdalla ensimmäinen kysymys on tietenkin se, haluaako vaatetta edelleen käyttää itse.
Jos vastaus on kyllä, korjaamisen laskelma on usein helppo. Hyvin istuvan takin, housujen tai lempineuleen käyttöikää voi olla järkevää jatkaa, vaikka korjaus maksaisi enemmän kuin vaatteen mahdollinen jälleenmyyntiarvo.
Tilanne muuttuu, jos vaatteesta haluaa eroon.
Oletetaan, että hyväkuntoisena noin 50 euron arvoisessa vaatteessa on korjattava vika. Jos korjaus maksaa 20 euroa, korjauttaminen ennen myyntiä ei automaattisesti tarkoita 30 euron voittoa. Vaatteelle pitää edelleen löytää ostaja, korjaus voi vaikuttaa sen arvoon ja myyntihinta voi lopulta jäädä odotettua alemmaksi.
Yksittäiselle myyjälle syntyy siis pieni riski: korjaus maksetaan varmasti, mutta myynti ei ole varma.
Voi. Vika pitää luonnollisesti kertoa ostajalle selvästi ja näyttää mahdollisuuksien mukaan kuvissa.
Ongelma on jälleen tarjonnan määrä. Jos ostaja voi valita kymmenistä vastaavista tuotteista, korjausta vaativa yksilö joutuu kilpailemaan myös täysin ehjien vaatteiden kanssa. Hinnan täytyy yleensä kompensoida sekä vikaa että ostajalle siirtyvää vaivaa ja riskiä.
Tästä syntyy hieman nurinkurinen tilanne. Korjauskelpoisella vaatteella voi olla käyttöarvoa, vaikka sen myyntiarvo rikkinäisenä olisi hyvin pieni.
Siksi Vaatekaappiin voi tarjota myös pikkuvikaisia vaatteita. Pieni reikä, irronnut nappi tai korjattava sauma ei automaattisesti tee muuten hyvästä tuotteesta myyntikelvotonta. Korjauksen järkevyyttä voidaan arvioida suhteessa vaatteen arvoon.
Kaikkea ei tietenkään kannata korjata. Jos korjaaminen maksaa enemmän kuin tuotteella realistisesti on arvoa eikä vaatetta haluta omaan käyttöön, seuraava vaihtoehto on yleensä lahjoittaminen tai tekstiilikierrätys vaatteen kunnosta riippuen.
Lahjoittaminen on luonteva vaihtoehto vaatteelle, joka on edelleen käyttökelpoinen mutta jonka myymiseen ei halua käyttää aikaa tai jonka rahallinen arvo on pieni.
Tässäkin on kuitenkin hyvä muistaa yksi asia: lahjoittaminen ei muuta käyttökelvotonta vaatetta käyttökelpoiseksi.
Hyväntekeväisyysjärjestöjen vaatekeräykset eivät ole tekstiilijätteen keräyspisteitä. Esimerkiksi SPR Kontti, Fida ja Pelastusarmeija edellyttävät lahjoitettavilta vaatteilta käytännössä samaa: niiden pitää olla ehjiä, puhtaita ja edelleen käyttö- tai myyntikelpoisia.
Hyvä nyrkkisääntö on lahjoittaa vain sellaista, jonka voisi kuvitella seuraavan käyttäjän ottavan vastaan sellaisenaan.
| Lahjoituspaikka | Mitä voi lahjoittaa? | Ei näitä | Miten lahjoitetaan? |
|---|---|---|---|
| UFF | Puhtaat, kuivat ja uudelleenkäyttöön soveltuvat vaatteet, kengät ja kodintekstiilit. | Märät, homeiset tai muuten uudelleenkäyttöön kelpaamattomat tekstiilit. | UFF:n keräyslaatikoihin. Lahjoitukset pakataan suljettuun pussiin. |
| Fida secondhand | Puhtaat, ehjät ja myyntikelpoiset vaatteet, kengät, laukut ja asusteet. | Rikkinäiset, likaiset, märät, haisevat tai öljyiset tuotteet. Fida pyytää välttämään myös ultrapikamuodin lahjoittamista. | Fida-myymälöihin ja keräyslaatikoihin. Saatavilla on myös noutopalveluita. |
| SPR Kontti | Ehjät, puhtaat ja myyntikuntoiset vaatteet, kengät, laukut ja asusteet. | Rikkinäiset, likaiset tai muuten uudelleenkäyttöön kelpaamattomat tuotteet. | Kontti-myymälöihin ja SPR:n keräyslaatikoihin. |
| Pelastusarmeija | Ehjät, puhtaat ja myyntikuntoiset vaatteet, kengät ja asusteet. | Rikkinäiset tai likaiset tuotteet. Pelastusarmeija ei ota vastaan myöskään Shein-vaatteita. | iCare-myymälöihin ja keräyslaatikoihin. Pääkaupunkiseudulla saatavilla myös noutopalvelu. |
| Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus | Uudelleenkäyttöön sopivat hyväkuntoiset vaatteet, kengät, laukut ja kodintekstiilit. | Ei toimi yleisenä käyttökelvottoman tekstiilin keräyksenä. | Kierrätyskeskuksen tavaran vastaanottoon ja esimerkiksi keräysauton kierroksilla. |
Lahjoituspaikkojen välillä on siis eroja, mutta yhteinen sääntö on yksinkertainen: lahjoita vaate käyttöön, älä ongelmaa seuraavan lajiteltavaksi.
Jos vaate on niin kulunut tai vaurioitunut, ettei sitä realistisesti enää käytettäisi sellaisenaan, seuraava osoite voi olla poistotekstiilikeräys.
Poistotekstiilikeräys ja vaatekeräys ovat kaksi eri asiaa.
Vaatekeräykseen annetaan käyttökelpoista tavaraa uudelleenkäyttöä varten. HSY:n poistotekstiilikeräys puolestaan on tarkoitettu puhtaille ja kuiville mutta käyttökelvottomille vaatteille ja kodintekstiileille.
| Tekstiili | Poistotekstiiliin? | Minne / huomio |
|---|---|---|
| Rikkinäinen tai loppuun kulunut paita | Kyllä | Poistotekstiiliin, kun tekstiili on puhdas ja kuiva. |
| Virttyneet tai rikkinäiset housut ja hameet | Kyllä | Poistotekstiiliin, kun tekstiili on puhdas ja kuiva. |
| Rikkinäinen lakana | Kyllä | Poistotekstiiliin. |
| Loppuun kulunut pyyhe | Kyllä | Poistotekstiiliin. |
| Käyttökelvoton pöytäliina | Kyllä | Poistotekstiiliin. |
| Ehjä ja käyttökelpoinen vaate | Ei | Myy, lahjoita tai anna muuten uudelleenkäyttöön. |
| Sukat ja sukkahousut | Ei | Sekajätteeseen. |
| Alusvaatteet | Ei | Sekajätteeseen. |
| Märkä, homeinen tai öljyinen tekstiili | Ei | Sekajätteeseen. |
| Voimakkaasti haiseva tekstiili | Ei | Sekajätteeseen. |
| Huonokuntoiset kengät, laukut ja vyöt | Ei | Sekajätteeseen. |
| Tyynyt ja peitot | Ei | Sekajätteeseen. |
| Pehmolelut ja muut pehmustetut tekstiilit | Ei | Sekajätteeseen. |
| Huonokuntoinen matto | Ei | Sekajätteeseen. |
Kotitalouksille HSY:n poistotekstiilikeräys on maksuton. Tekstiilit pakataan tiiviisti muovipussiin, eikä esimerkiksi nappeja tai vetoketjuja tarvitse poistaa.
Helsingissä HSY:n poistotekstiiliä voi tällä hetkellä viedä esimerkiksi seuraaviin pisteisiin. Keräys on kotitalouksille maksuton.
| Keräyspiste | Sijainti | Hinta |
|---|---|---|
| Kanneltalo | Klaneettitie 5, Kannelmäki | Maksuton |
| Kauppakeskus Kaari | Kannelmäki, -1. kerros | Maksuton |
| Kauppakeskus Hertsi | Herttoniemi, P2-sisääntuloaula | Maksuton |
| Kamppi Helsinki | Annankadun hissiaula, P-taso | Maksuton |
| Stockmann Helsinki | Keskusta, 6. kerroksen hissiaula ja -1. kerros | Maksuton |
Keräyspisteet voivat muuttua, joten lähin ajantasainen piste kannattaa tarkistaa HSY:n jäteoppaasta ennen lähtöä.
Poistotekstiilin vieminen erilliskeräykseen ei tarkoita, että vanhasta paidasta tehtäisiin automaattisesti uusi paita.
HSY esilajittelee pääkaupunkiseudulla kerätyn poistotekstiilin. Osa voidaan ohjata uudelleenkäyttöön ja osalle etsitään materiaalina uusi käyttötarkoitus. Tekstiilikierrätyksen mahdollisuudet riippuvat muun muassa materiaalista ja tekstiilin kunnosta.
Kaikkea kerättyä tekstiiliä ei pystytä kierrättämään. HSY:n mukaan kierrätykseen soveltumaton osa päätyy jätevoimalaan energiantuotantoon.
Sekajätteellä on vaatteiden yhteydessä ehkä nimeään huonompi maine.
Ensimmäinen vaihtoehto sen ei pitäisi olla. Käyttökelpoinen vaate kannattaa ensisijaisesti käyttää loppuun, myydä tai lahjoittaa. Puhtaille mutta käyttökelvottomille vaatteille ja tietyille kodintekstiileille on puolestaan olemassa poistotekstiilikeräys.
Sekajäte ei kuitenkaan tarkoita pääkaupunkiseudulla sitä, että vaate vietäisiin kaatopaikalle.
HSY:n keräämä sekajäte kuljetetaan Vantaan Energian jätevoimalaan. Siellä jäte poltetaan ja sen sisältämää energiaa hyödynnetään kaukolämmön ja sähkön tuotannossa.
Joillekin tekstiileille sekajäte on myös oikea lajittelupaikka. Sinne kuuluvat esimerkiksi sukat, sukkahousut ja alusvaatteet sekä märät, homeiset, öljyiset tai voimakkaasti haisevat tekstiilit. Myös huonokuntoiset kengät, laukut, vyöt, tyynyt, peitot ja pehmolelut kuuluvat sekajätteeseen eivätkä poistotekstiilikeräykseen.
Puhtaan mutta loppuun kuluneen vaatteen kohdalla poistotekstiilikeräys on parempi vaihtoehto silloin, kun vaate täyttää keräyksen ehdot. Silloin materiaalille jää mahdollisuus päätyä vielä uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.
Hyväkuntoisen vaatteen kohdalla tilanne on toinen. Sille kannattaa ensin yrittää löytää seuraava käyttäjä myymällä, lahjoittamalla tai antamalla vaate eteenpäin.
Tästä syntyy vähän yllättävä mutta hyödyllinen nyrkkisääntö:
Kaikkea ei tarvitse pelastaa sekajätteeltä hinnalla millä hyvänsä.
Jos vaatteen voi vielä käyttää, korjata, myydä tai lahjoittaa, se kannattaa tehdä. Jos vaate on käyttökelvoton mutta soveltuu poistotekstiilikeräykseen, materiaalikierrätykselle kannattaa antaa mahdollisuus. Jos sekään ei onnistu, sekajäte on monelle tekstiilille aivan oikea viimeinen osoite – ja pääkaupunkiseudulla sen sisältämä energia hyödynnetään.
Vanhalle vaatteelle ei ole yhtä oikeaa osoitetta.
Jos vaatetta haluaa edelleen käyttää, sen käyttöiän jatkaminen ja tarvittaessa korjaaminen on usein yksinkertaisin ratkaisu. Jos vaatteella on kysyntää mutta itsellä ei enää käyttöä, sen voi myydä. Käyttökelpoiselle mutta vähäarvoiselle vaatteelle lahjoittaminen voi olla järkevämpää kuin tuntien käyttäminen muutaman euron myyntiin.
Jos vaatteessa on vika, kannattaa kysyä sekä sitä, voidaanko se korjata, että sitä, kannattaako se korjata juuri tässä tilanteessa.
Ja jos vaatetta ei enää voida käyttää sellaisenaan, kyse ei oikeastaan enää ole second hand -vaatteesta vaan materiaalista. Silloin seuraava osoite löytyy poistotekstiilikeräyksestä – tai viimeisenä vaihtoehtona asianmukaisesta jätteenkäsittelystä.
Ehkä juuri siinä on nykyajan vaatekaapin pieni paradoksi. Vanhakin vaate voi olla käyttökelpoinen ilman, että se on kenellekään erityisen arvokas.
Siksi tärkein kysymys ei ole, miten jokaisesta vanhasta vaatteesta saadaan rahaa.
Vaan miten sille löydetään järkevin seuraava elämä.
Related Articles
Comments
-
-
Donna Poole
Lorem ipsum dolor sit amet, viris omittam ius ea, pri ne vocent feugait mea dissentiet, mel at offendit ex his perfecto voluptatibus eius semper.
-
Mark Willson
Lorem ipsum dolor sit amet, viris omittam ius ea, pri ne vocent feugait dissentiet, mel at offendit perfecto voluptatibus. Eius semper ex his, sint clita eruditi nam ut. Vix eu possit imperdiet efficiantur eu oratio.